Aikaisintaan sunnuntaina sotku pistää silmään..

Onpahan ollut taas viikko! Viiden elämään on viime aikoina kuulunut enimmäkseen treenejä, keikkoja, aikataulusäätöjä, palavereja ym ym ym.. Levy ilmestyy maaliskuun lopussa ja sitä odotellaan hyvällä mielellä! Välillä on vaikea käsittää, että pitkään jatkunut uurastaminen ja hikoileminen palkitaan. Ihan mahtavaa!!

Viime keskiviikkona me vedettiin ekan kerran livenä noita levybiisejä Painobaarin jo tutuksi muodostuneella lavalla. Jännitys oli ihan valtava, kun odotukset oli tietty korkealla sekä yleisöllä että bändillä. Mutta hyvinhän se meni! Painobaarin keikoilla on aina oma erityinen tunnelmansa ja vastaanottavainen yleisö, joten esiintyminen sellaisessa tilanteessa on ihan mielettömän hauskaa. Seuraavaksi valmistaudutaan Semifinalia varten..Levyjulkkarista tulee myös huippu!!

Viiden tulevalla levyllä on biisi nimeltään Aikaisintaan sunnuntaina. Se kertoo siitä, kuinka viikonlopun lähestyessä mieliala nousee korkealle ja kaikki tuntuu olevan yhtä juhlaa...kunnes sitten koittaa sunnuntai ja mikään ei enää tunnukaan niin juhlavalta. Loistava biisi mun mielestä! Kiitos kuuluu Heimo Hatakalle (san.) ja Virpille (säv.). Yksi mun ehdottomista lemppareistä Viiden levyllä.. Jotenkin tuohon viikon kiertokulkuun on helppo samaistua. Tämäkin viikko tuntui noudattavan tuota samaa kaavaa...ja tässä sitä taas istutaan sunnuntai-iltana koneen ääressä ja koitetaan kestää sunnuntaimasennuksen keskellä:) Huomenna sitten taas uuteen nousuun!

Terkuin,

Essi

Pitkiä päiviä!

Kello kymmeneltä studion kahvinkeitin porisee jo luottamusta herättävästi – tästä se taas lähtee! Nyt ollaan jo loppusuoralla. Enää muutama päivä ja kaikki kappaleet on laulettu. Ehkä vähän haikeaakin, vaikkei sitä vielä ehdi ajatella, nyt vaan lauletaan ja jännätään seuraavia vaiheita. Viiden maissa pakkaudumme autoon ja suuntaamme keikalle Kalastajatorpalle. Otamme tapamme mukaan takahuoneen haltuun levittäytymällä jokaiseen vapaaseen neliömetriin. On uskomatonta miten niin lyhyessä ajassa viisi naista saa suurenkin tilan täytettyä tavaroilla. Vaateröykkiöiden, kenkälaatikoiden, korujen, meikkejen, pinnejen, ihoteipin ja korvamonitoreiden keskelle aukeaa vielä muutama tietokone – ja joku lähtikin jo metsästämään langattoman verkon tunnuksia. Kohta huoneesta kuuluu puheensorinan lisäksi myös Pyhien Teppojen uusi musavideo. Mahtavuutta! Samalla fiiliksellä vaihdamme itsekin studiovillasukat korkokenkiin ja kuikuilemme äänemme auki. Ovi käy ja tilaaja tulee ilmoittamaan, että esiintyisimme kymmenen minuutin kuluttua. Vielä paristojen tarkistus ja lavalle!

Keikan jälkeen takahuone siistiytyy yhtä nopeasti kuin sotkeentuikin ja pakkaudumme tavaroinemme jälleen autoon. Naurun voimakkuudesta ja kirkkaudesta voi päätellä, että tänään on laulettu paljon! Nyt pitäisi jo päästä kotiin, mutta kurvaamme kuitenkin Pitäjänmäkeen – viimeisen levybiisin sovitus kun kaipaa vielä hiontaa. Auton kello ohittaa yhdentoista, kun vihdoin kurvaan kotipihaan. Osa tytöistä lähti vielä tapaamaan ystäviään, mutta minulle taitaa tällä kertaa kelvata vain uni. Kauniita unia :)

Saima

Hyvää uutta vuotta!

22.1.2010

Viiden uusi vuosikymmen on käynnistynyt tohinalla! Nyt istutaan studiossa ja kuunnellaan, kun Saima huhkii bassostemmaa kohdilleen. Äänityksessä biisi Hillittyy ja hallittuu. Seuraavaksi olisi minun vuoroni kesyttää oma stemmani.
Miikka Huttunen saa nyt viettää paljon aikaa laadukkaassa naisseurassa. Tulevat viikot hengaamme sitkeästi täällä Mariankadulla ja laulamme loput biisit valmiiksi. Nää irmelit ei lähde täältä kulumallakaan. Maaliskuussa sitten kuunnellaan valmiita tuotoksia.
Viime viikolla lauloimme Sonyn kick offissa Tavastialla. Aika jännä paikka oli esiintyä iltapäivän ekana artistina musiikkimaailman ammattilaisille. Mutta kuten miksaajammeTerttu aina sanoo: ”keikka kuin keikka”. Ja sehän menikin tosi hienosti! Oli mahtavaa laulaa Tavastian muhkealla äänentoistolla, Terttukin oli oikein fiiliksissä ;). Ilta jatkui vielä iloisissa merkeissä uusien tuttavuuksien, kahden Sony-perheemme bändin kanssa. Vietimme oikein hilpeää iltaa Pyhien Teppojen ja Monday boxilaisten kanssa ja sovimme tulevaisuuteen ”yhteiskeikkoja”. Se olisikin varsinainen spektaakkeli...
Tulevan levyn kanssa tässä nyt muutenkin puuhaillaan. Istutaan palavereissa ja lähetellään sähköposteja. Aika paljon on kaikkea pikku puhdehommaa, mutta onneksi meillä on viisaana ja valppaana mentorinamme herra Tukiainen Sonylta. Mikko on ihan ykkönen!
Ai niin! Tällä viikolla on kovasti ihmetelty ja ihasteltu ennen joulua tehdyn kuvaussession antia. Meillä oli ihan mahtava päivä Espoossa, kun otettiin kuvia levyn kansiin. Se oli yksi parhaista päivistä ikinä. Ai että, saimme olla kuin prinsessat ja nauttia siitä, että ei tarvinnut huolehtia itse mistään. Aamulla aikaisin laitettiin tukat ja nassut kuntoon ja valkattiin vaatteet. Sitten vaan tehtiin parhaamme, että kukaan ei irvistelisi juuri kuvanottohetkellä. Ja illalla jatkettiin vielä Sonyn jouluglögäreille, voi että sekin oli tosi hauskaa! Onpas ollut muuten aika kivat pari kuukautta, kun tätä tällä lailla muistelee. Mutta kyllä on töitäkin tehty. Niin paljon itse asiassa, että Miikka just äsken ihmetteli, kun kaikkien äänet kuulostavat ihan erilaiselta loman jälkeen. Lepo teki hyvää kaikille.

-Aliina-

Nyt tapahtuu...!

En pysty uskomaan, kuinka nopeasti tämä syksy on mennyt...
Vasta oli elokuu, aloiteltiin levybiisien tekoa, pidettiin tuotantopalavereita ja fiilisteltiin tulevia juttuja. Ja nyt kaikki yhtäkkiä tapahtuu! Eilen oltiin palaveeraamassa kuvaajan ja stylistin kanssa, levynkansikuvat näpsitään jo viikon päästä. Olin järkyttynyt kuullessani, että klo 06 aamulla pitäisi olla meikattavana. Kuinkahan pystyn siihen...?
Yhtyeessämme on kolmenlaisia nukkujia: aamuvirkkuja (Essi & Saima), välimallia oleva Aliina ja kaksi erittäin aamu-unista nukkujaa (minä ja Paapu). Tosin on pakko sanoa, että en silti kykene samaan kuin Paapu; hän voi nukkua ihan mihin asti tahansa ja mikään ei hänen untaan häiritse. Minä taas herään pienimmästäkin kolahduksesta ja muutenkin nykyään aika normaaliin aikaan. Eli ehkä siirrän itseni kuitenkin Aliinan kategoriaan ja Paapu jää yksin omaansa :-)
Noniin, takaisin asiaan.
Kuvaussesssion jälkeisenä päivänä levynteko alkaa ihan "tosissaan". Syksyn kuluessa olemme käyneet nauhoittamassa 2,5 biisiä muutaman päivän putkissa. Nyt sitten menemme muutamaksi viikoksi studioon, joululomat väliin ja tammikuussa jatkuu. Helmikuussa toivon mukaan on valmista. Jännää, mutta NIIN hienoa.
Samassa yhteydessä pitää myös hehkuttaa upeita ihmisiä, joita ympärillämme pyörii! Tuotantotiimin kanssa on ollut erittäin antoisaa työskennellä, samoin levy-yhtiön ihanien ihmisten kanssa. Ihan mukavaa vaihtelua meille, jotka olemme tottuneet tähän asti tekemään jokaisen pikkudetaljin itse.
Jaahas, sitten onkin aika tehdä hieman sävellysläksyjä, harjoitella joulubiisejä - ja tietenkin käydä treeneissä. Olimme hieman järkyttyneitä tajutessamme, että tällä viikolla on viidet treenit, kahdet niistä iltayhdeksään ja yhdet lauantaina. Välissä vähän keikkaa. Mitä on tapahtunut säännöllisille työajoillemme?

Toivotaan kaikki yhdessä lunta etelään, ehkä sitä sitten tulee!

Virpi

45 yötä jouluun on, laskin aivan itse.

Tässä vaiheessa voidaan siis virallisesti aloittaa Viiden joulutreenikausi. Nyt kun Sellosalin konsertti on saatu pulkkaan, on aika keskittyä perinteisiin ihaniin joululauluihin. Täytyy myöntää, että näistä Viiden joulukonserttikuvioista on ainakin minulle muodostunut tosi tärkeä osa joulun odotusta. Kyllä sitä joululomaakin jo vähän odottelee, kun pääsee heittämään arkihuolet hetkeksi pois mielestään. Ja mikäs sen parempi tapa lopettaa tämäkin kulunut vuosi, kuin laulaa yhdessä neljän ihanan laulusiskon kanssa Pyhän sydämen kappelissa Rauhaa vain rauhaa:) Siitä alkaa mun joulu. Tänä vuonna me tehdään Viiden kanssa kolme joulukonserttia Helsingissä. Muuten loppuvuosi kuluukin studiossa ekaa levyä äänittäessä ja uusia biisejä työstäen. Hurjan kivaa ja opettavaista puuhaa on tähän asti ainakin tuo äänittäminen ollut! Toivotaan vielä, että pysymme terveenä ja laulukuntoisina kaikenmaailman flunssapöpöjen keskellä, niin hyvä tulee! Ja sitten vielä joulukonserttimainospala: Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan ja hakemaan joulumieltä 13.12. klo 18 Valkoiseen saliin tai 22.12. klo 18 ja klo 21 Pyhän sydämen kappeliin! Ennen sitä voi hakea sopivaa joulufiilistä vaikkapa Viiden myspace-sivuilta www.myspace.com/viisi

Essi

Mitä ihmettä, ulkona sataa lunta?!

Hassu yhteensattuma: sain juuri tänään käsistäni yhden tilausjoulusovituksen ja nyt sitten taivaalta tippuukin lumihiutaleita...
Viiden treeniksellä eivät vielä joululaulut raikaa. Valmistaudumme ensi viikkoiseen Sellosalin konserttiin sekä treenaamme levymateriaalia (osittain sama asia).

Edeltävä kuukausi on ollut melkoista haipakkaa! Töitä on tehty aamusta iltaan; palaveria toisen perään, treenejä, studiokäyntejä, lisää treenejä...
Melkein lamaannuttavasta kiireestä huolimatta on silti onneksi ehtinyt tajuta, kuinka hienoa aikaa tämä onkaan. Olemme saaneet ympärillemme aivan mahtavia ja osaavia ihmisiä! Olen kirjoitellut aika paljon uusia biisejä ja mikäs tässä on ollut kirjoitellessa, kun pianon päällä on koko ajan nippu hienoja tekstejä hienoilta tekstintekijöiltä. Olen nauttinut uuden luomisesta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Aloitimme myös videopäiväkirjan pidon, ehkä joskus vuosien päästä sieltä löytyy hauskoja hetkiä muisteltavaksi.

Huomenna vedetään taas pikkumekot päälle ja esiinnytään yhteiskeikalla Anna Puun, Emma Salokosken, Vicky Rostin sekä Lenni-Kalle Taipaleen ja Sami Pitkämön orkesterin kanssa. Tulee varmasti hauska ilta.

Toivottavasti tapaamme Sellosalissa!

P.S. Talvisen ilman kunniaksi voittekin käydä MySpacessa kuuntelemassa keväällä nauhoittamamme kappaleen ”Metsien joulu”
http://myspace.com/viisi

Syksy on alkanut!

Moikkis!

Syksy on tullut ja kuten syksyn perinteisiin kuuluu, olemme palaveeranneet tuntitolkulla. Voin luvata, että seuraavan vuoden sisällä saatte kuulla ja nähdä vaikka mitä uutta.

Ollaan me treeneissä vähän laulettukin, mutta siihen itse asiaan päästiin tarttumaan kunnolla vasta tällä viikolla. Keikkailtu ollaan loppukesästä ja alkusyksystä vain yksityisellä sektorilla ja keikoista mieleenpainuvin oli varmasti Virpin isän eläkkelle jäämisjuhla. OP on aina ollut meidän vankkumaton fani ja auttanut meitä valtavasti alkutaipaleelta lähtien. Olikin ihanaa yllättää hänet muutamalla laululla. Kiitos vielä kerran kaikesta ja leppoisia eläkepäiviä OP:lle!

Vapaa-ajan sektorillakin ollaan oltu aika aktiivisia. Me ei päästä toisistamme kovin helposti eroon. Toisaalta ei me kyllä taideta halutakaan! Ehkä hauskin tapaus oli se, kun lähdettiin yksi kaunis elokuinen ilta Virpin kanssa lasilliselle. Päädyttiin Kolmen sepän patsaalle, jonka juurella törmättiin sattumalta Aliinaan. Meni ehkä minuutti, ja Saima käveli paikalle Essi puhelimen toisessa päässä. Siitä seurasi pieni kikatustuokio. Taidettiin päätyä sinä iltana vielä myöhemminkin kaikki samaan ravintolaan. Näiden törmäämisten lisäksi me kyllä ihan hakeudutaankin toistemme seuraan. Esim. tänä kesänä ollaan koettu yhdessä Ruisrockit, Tavastia-illat, Ruotsin matkat ja muuten vain illanistujaiset. Kellä muulla on tällainen työyhteisö?

No mutta, arki on tosiaan alkanut kaikella tavalla. Aliina opettaa päivät yläasteelaisia, Essi muskarilaisia, Saima ja minä kaikenikäisiä siellä täällä ja Virpi opiskelee jo täyttä häkää säveltämisen ohessa. Minä tosin otin parin viikon arjen jälkeen vielä pienen extra-loman ja lähdin helteiseen Italiaan. Imin auringosta kaiken mitä sain ja nyt pitäisi jaksaa taas seuraavaan kesään. Venetsia ja sen kanaalit sekä kauniit talot olivat mykistävän kauniita, Gardajärven vuoristomaisemat olivat henkeäsalpaavat ja Verona oli muuten vaan cool. Ja tällainen pasta-addikti, niin kuin minä, oli tietenkin ihan taivaissa ravintoloiden ruokalistojen edessä. Nyt minäkin sitten olen yksi niistä Italia-faneista.. Mietin jo, pitäiskö lähteä italian kielen kurssille! Alkaakohan se keski-ikä lähestyä.. :)

Nyt pitää unohtaa kuitenkin kaukomaat, sillä me treenataan jo täyttä häkää Sellosalin konserttia varten, joka on siis 22.10. klo 19.00. Nyt äkkiä lippua ostamaan, jos et sellaista jo omista! Hop hop!

Oikein aurinkoisia ja kirpeäntuoksuisia syyspäiviä kaikille!

-Paapu